ETEISEN MUODONMUUTOS: Mutta mitä tapahtui kenkätelineelle? - upcycling and repurposing

Tässä kuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun muutin poikaystäväni luo asumaan. Vuoden aikana ollaan väännetty kättä ja oltu toistemme kurkussa sisustukseen liittyvissä asioissa useammankin kerran, mutta onneksi vain kuvainnollisesti ´:D Ollaan sisustettu, ja ehditty tässä välissä jo sisustaa uudestaankin (makkari koki muodonmuutoksen ja kolmas olis vielä tulossa, stay tuned for that ;)).

Kaikista tiloista eteinen aiheutti eniten päänvaivaa. Ennen -kuvaa mulla ei eteisestä valitettavasti ole, mutta siellä oli perinteinen vaaleapuinen kenkäteline ja eri vaalean sävyä oleva koivuinen perinteinen hattuhylly (sekasotku hattuja, hanskoja yms.)/naulakko -yhdistelmä. Pretty basic siis. Kenkäteline oli jo valmiiksi täynnä, joten jotain piti keksiä, koska kenkämeri ei vaan yksinkertaisesti ollut vaihtoehto.

Hopeareunainen koristeellinen kokovartalopeili Jyskistä (ostettu vuosikausia sitten mutta näyttää edelleen olevan myynnissä)

Siispä päätettiin hankkia kenkätelineen sijaan lipasto. Herraa piti vähän suostutella, koska eteinen on oikeasti aika ahdas, mutta mittaamalla ja vakuuttavalla vakuuttelulla sain lipaston ylipuhuttua. Mutta mikä lipasto? Ja mitä tapahtui kenkätelineelle? Se selviää jutun lopussa, joten keep reading honey ;)

Valkoinen ja mahdollisimman vähäeleinen tietty, sillä mikä tahansa muu ois saanut eteisen kuvainnollisesti täysin tukkoon. Lipasto näkyy myös olohuoneen sohvalle, joten se tuki valintaa, sillä sen ei haluttu olevan ristiriidassa puun sävyisten sohvapöydän ja vitriinin kanssa.

Marmoriset lasinaluset hankittu aikanaan Anttilasta (yllättäen yksi mennyt rikki :D)

Mulla oli heti tiedossa täsmälleen, minkä lipaston haluaisin, mutta herraa "en oo koskaan osatnut mitään Ikeasta" piti vähän taivutella. Mutta koska muualtakaan ei löytynyt just oikean syvyistä, vaan olivat kaikki sekä mitoiltaan huonompia että kalliimpia, päädyttiin mun alkuperäiseen ehdotukseen, eli kolmelaatikkoiseen Malm-lipastoon. Tää on mun mielstä Ikea-tuotteeks erittäin kaunis ja linjakas, mistä syystä oonkin aina pitänyt siitä. Mittasuhteet toimii hyvin, nimenomaan tässä kolmilaatikkoisessa mallissa. Yhdessä aiemmassa kodissa oli vastaava tumma toimittamassa "sukkalaatikon" virkaa, mutta se jäi sinne kotiin, ja oonkin toivonut että johonkin tulevaan tän lipaston saisi vielä sopimaan :)

Silkkiset sohvatyynyt hankittu Ellokselta vuosia sitten, mätsää kivasti ruokatilan samansävyiseen silkkiverhoon, joka puolestaan aikanaan hankittu Stockmannilta, sävystä en oo ihan varma mutta ainakin saman tyylisiä näyttäs edelleen olevan myynnissä täällä.

Seuraavaks olikin sitten takalattavana hattuhylly, koska excusez-moi mut mä vihaan koivun"väriä" (skandinaavinen sisustus ei selkeesti oo mua varten :D). Tottapuhuakseni taisin ottaa hattuhyllyn työstöön melkein heti muuton jälkeen jo ennen lipaston hankkimista, koska sen jääminen sellaiseksi ei vain ollut vaihtoehto. Koska hattuhyllyä/naulakkoa vasten tulee roikkumaan erivärisiä takkeja, oli tässäkin valkoinen way to go, jotta se sulautuisi takana olevan seinän sävyyn ja oli mahdollisimman vähäeleinen. Muutama suojakerros teippiä metalliosiin, spraymaalipurkki käteen ja pihalle. Hattuhylly oli done noin vartissa.

Ongelmaksi kuitenkin jäi vielä se sekasotku hattuhyllyllä. Vaikken minimalisti olekaan, pidän järjestyksestä. Siispä pipot piti saada piiloon. Tähän kuin nakutettu sopi vanha puinen omenakori, jota olin aiemmin käyttänyt lehtien säilytykseen. Se istui hattuhyllylle kuin nenä päähän, oikeasti, sujahti just sen ympäri niin että avot. Jotta koria ei kuitenkaan tarttis ottaa alas joka kerta kun sieltä jotain tahtoo, päätettiin irrottaa ylimmäinen etulauta, joka oli muutenkin jo osittain vahingoittunut. Ei muuten ollut mikään helppo homma kun miljoona ruosteista naulaa oli taittunut minne sattuu. Tarkkasilmäiset ehkä huomaa myös, että korin alle on jääneet vanhat huopatassut lehtikoriajoista, mutta ne on niin tiukasti liimaantuneet kiinni ettei ne oikeasti irtoa millään! Onneks on sentään valkoiset ;D

Omenakori hankittu aikanaan Stockmannin viherosastolta. Kuvassa muuten hyvä otos mun vaatteiden peruspaletista :)

Järjestyksen nimissä ei tietenkään voida myös käyttää mitä tahansa henkareita (ja taas väännettiin :D). Mulla on ollut käytössä mustia puisia henkareita (Ikeasta :´D), herralla taas mustia muovisia. Henkilökohtaisesti en vällää hirveesti muovista, mutta muovisiks nää oli kyllä ihan komeita, ei sellasia rimpuloita. Tosin niin komeita, että jos niitä oltais käytetty, ei meidän molempien takit ois mahtuneet, koska ne oli niin kookkaita.

Henkarit löytyy täältä, jos ei täysin identtiset niin ainakin nykyinen versio kyseisestä tuotteesta

Tehtiin siis kompromissi, eli mun takkeihin mun mustia puisia, ja herran takkeihin mustia muovisia harteikkaampia, jotka pitää hänen raskaat takkinsa paremmassa kuosissa. Great! Ainoa poikkeus on farkkutakissa oleva puinen ikivanha henkari, joka mulla on ollut niin kauan kun muista. En tiedä mistä se on meidän perheeseen alunperin eksynyt, mutta siinä on siis myös jotain tekstiä venäjäksi. Jos joku osaa suomentaa, mitä siinä lukee, niin kertokaa miullekin! Musta se on vaan hemmetin magee, joten se on jonon ensimmäisenä poikkeuksena sääntöön :)

Aluksi mua haittasi kamalasti keltainen nettipiuha, joka kuvista näkyy, sillä naulakon vieressä on tosiaan meidän sähkökaappi yms. mutta kun meillä on keltaisen sävyjä (poltettu okra) matossa ja tyynyissäkin, niin musta se on tätä nykyä itseasiassa vaan kiva yksityiskohta. Niinhän sitä sanotaan että sitä mitä et voi piilottaa, korosta!

Ja koska ihan ilman koriste-esineitä ei voi eteinenkään olla, niin herran avaimia yms. varten laitettiin koristeellinen vanha puulipas lipaston päälle (eli poistin kaiken puun sävyn eteisestä vaan, jotta voin tuoda sitä uudestaan, heh ´:D) Tämäkin on ollut mulla lapsuudesta asti, ja vuosien mittaan oon käyttänyt sitä esim. korujen ja kynien säilytykseen.

Messinkinen kukkaruukku hankittiin tätä nimenomaista tarkoitusta varten Plantegenista ja anopinkieli Ikeasta

Lisäksi eteiseen oli pakko saada myös vehreyttä (mun uus pakkomielle), joten koko kämpän pimeimpään nurkkaan jonne ei koskaan tule luonnonvaloa laitettiin sitten anopinkieli (aina yhtä fiksua), joka ihme kyllä pärjää siellä enemmän kun hyvin (ei turhaan selkeesti väitetä helppohoitoisiksi ja sitkeiksi :D).

Mutta mitä tapahtui kenkätelineelle? Vaikka muutossa jouduttiin pistää tosi paljon tavaraa kiertoon ja pois, haluttiin sitä kuitenkin välttää. Mun oma lasinen sohvapöytä lähti ystävälle hoitoon (paljon järkevämpää kun istuttaa kellarissa tyhjänpanttina musta, eikä meidän kellariin ois mahtunutkaan koska se on niin täynnä, tai ollaanpa nyt rehellisiä, ne on xD) koska pidettiin mun lasinen ruokapöytä herran KOIVUisen sijaan. Eli siis herran puisella sohväpöydällä mentiin, joka on siis kivan muotoinen ja oikein kivan sävyistä puuta. Ja kuten ihan vahingossa huomasin siirtäessäni kenkätelineen pois vanhalta paikaltaan, saman sävyinen kuin käytöstä poistettu kenkäteline!

Jos en ihan väärin muista metallinen hedelmäkori hankittu aikanaan parilla eurolla Tigerista. Kaksipuoliset sekä tuikuille että antiikkikynttilöille sopivat lasiset kynttilänjalat hankittu Ikeasta aika päiviä sitten.

Päätinpä siis että tästä voi saada jotain, ja putsasin telineen. Irrotin alemman tason, että se ei näyttäisi niin kenkätelineeltä ja siitä se hehkulamppu sitten syttyi! Laskin alemman tason ylemmän päälle tehden siitä paksumman, ja se näyttäi ihan breakfast in bed -tarjottimelta. Ja on muuten testattu käytännössä, että korkeus on préciséé tuohon tarkoitukseen sopiva. Kantokahvatkin löytyy!

Tarjoilulautanen on Iittalan sinistä Taika-sarjaa, jota olen saanut vuosikaudet lahjaksi niin, että parin tarjoiluastian lisäksi löytyy setti pienempiä lautasia ja mukeja, nää on vaan niin ihania <3

Kun vanha kenkäteline ei ole käytössä tarjottimena, toimittaa se meille apupöydän virkaa, jotta sohvapöydälle jäisi enemmän vapaata tilaa. Haaveilinkin tuplapöydästä muuton jälkeen, joten tässä saatiin monta kärpästä yhdellä iskulla, ihan parasta!

Ei ollu ees kuvauskimppu, vaan herra juuri sopivasti edellisenä päivänä oli päättänyt hemmotella tällä upealla kukkapuskalla <3

Musta kaikkien ois aina hyvä pysähtyä hetkeks miettimään, ennen kun meinaa heittää jotain tavaraa pois ja tuottaa lisää jätettä vaan jotta voi ostaa jotain uutta tilalle. Kaikkein "tylsimmätkin" tavarat voi saada uuden elämän pienellä freesauksella tai uudessa tarkoituksessa. Tässä tapauksessa naulakko sai uuden värin ja omenakori sekä kenkäteline löysi ihan uudet toiminnot. Oisitko kuvien perusteella hoksannut että kyseessä on kenkäteline eikä ihan tarjottimeks aluperinkin suunniteltu kaluste? ;)

Ja kun niitä uusia tavaroita sitten hankkii, kannattaa ne valita huolella. Kuvateksteistä huomaa, että suurin osa mun tavaroista on nin ikuisuuden vanhoja, etten edes muista mistä ja milloin niitä on hankittu. Monet on löytyneet kirppikseltä tai muulla tavalla kierrätettyjä. Sama pätee mun vaatekaapin sisältöön. Nämä tavarat on hankittu mun henkilökohtaisten mieltymysten mukaan, ja siksi kestää aikaa vaikka trendit vaihtuneet viimeisen 13 vuoden aikana, minkä olen omillani asunut, aika tavalla.  

Mitä mieltä oot muodonmuutoksesta, toimiiko? Ois kiva kuulla sun komsuja :)

Peukut ja kiitos sulle, jos jaksoit lukea tän kokonaan! <3

- Helena